Tietoa ja terveyttä Verenpaine
Verenpaineen perinteinen mittaustapa | Verenpaineen vuorokausimittaus | Vuorokausimittauksen aiheet | Vuorokausimittauksen vaikutukset hoitoon | Miten pääsen verenpaineen vuorokausimittaukseen? | Linkkejä

VERENPAINE

Verenpaine-sivujen asiantuntijalääkärinä on toiminut dosentti, kardiologian erikoislääkäri Mikko Syvänne.

Kohonnut verenpaine lisää riskiä sairastua aivohalvaukseen, sydäninfarktiin, sydämen vajaatoimintaan ja munuaisten vajaatoimintaan. Verenpainetta alentavalla hoidolla näitä vaaroja voidaan merkittävästi vähentää.

Noin joka toisella suomalaisista 35–64-vuotiaista miehistä ja joka kolmannella samanikäisistä naisista verenpaine ylittää ainakin kertamittauksessa arvon 140/90 mmHg. Heistä vain noin puolet on tietoinen kohonneesta verenpaineestaan. Tietoisista kolmasosa käyttää verenpainelääkitystä, ja näistä vain 20–25 prosentilla verenpaine alittaa 140/90 mmHg. Käypä hoito -suosituksen mukaan huono tilanne johtuu suomalaisten yleisesti korkeasta verenpaineesta, kohonneen verenpaineen vaaratekijöiden puutteellisesta hallinnasta, hoidon suhteellisen myöhäisestä aloittamisesta sekä lääkehoidon tehottomasta suuntaamisesta ja toteuttamisesta.

Näitä ongelmia voidaan merkittävästi helpottaa verenpaineen vuorokausimittauksen tuottamalla tiedolla. Lue Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänteen artikkeli verenpaineen vuorokausirekisteröinnin eduista (lähde: Yksityislääkäri-lehti 5/2008 s. 62 – 64).